Artikkeli

Valpuri Erkintytär Innamaa – Renessanssin tahtonainen osa 1/4

30.3.2016

9789513187354_frontcover_draft_medium

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Esikoisromaani Näkijän tytär (2012) oli suurmenestys, jonka jälkeen Vuori on hurmannut lukijansa uudella tarinalla vuosittain. Viidennessä romaanissa Kaarnatuuli hänen pääaiheenaan on ensi kertaa historiallinen henkilö.

Kaarnatuuli

Valpuri Innamaa, lannistumaton renessanssinainen. Turun valtaporvari, joka nuorena leskenäkään ei antanut 1500-luvun naisen aseman rajoittaa itseään.

Tarina alkaa mestauslavalta, vuodesta 1563. Porvari Henrik Innamaa odottaa rangaistusta maanpetturuudesta. Samaan aikaan kuningas Erikin joukot vyöryvät Turkuun. Innamaan kauppakartano vallataan, sen rikkaudet anastetaan ja raskaana oleva 20-vuotias leski ajetaan pikkutyttöineen ulkosalle.

Mutta Valpuria ei helpolla lannisteta. Hän vaatii oikeutta eikä pelkää aatelisia riistäjiään, ei Turun raastuvanoikeutta, ei edes itse kuningasta. Ennen pitkää hän on Turun varakkain porvari, omistaa laivoja, maata, turkisaittoja ja myllyjä, harjoittaa koti- ja ulkomaan kauppaa.

Valpuri Innamaa oli historiallinen henkilö, jonka kohtalo on värikkäämpi kuin keksityt. Kiivassuisena ja menestyneenä naisena Valpuri kohtasi niin kateutta kuin kostoa. Ja tietenkin – romantiikkaa.

Tässä Kristiina Vuoren kirjoittamaa taustaa kiehtovasta päähenkilöstä. Neliosainen tarina jatkuu viikottain kirjan ilmestymiseen 22.4. saakka.

Valpuri Erkintytär Innamaa – Renessanssin tahtonainen osa 1/4

Kaarnatuuli on tarina turkulaisesta suurkauppiaasta Valpuri Erkintytär Innamaasta, joka raivasi tiensä huipulle sitkeytensä ja tarmokkuutensa avulla. Jos renessanssin ajan Suomessa olisi ollut lasikattoja, Valpuri Innamaa olisi ollut ensimmäisten joukossa hajottamassa niitä. Keskiajalta periytyvän lain mukaan aviomiehet olivat vaimojensa edusmiehiä ja vastasivat siten perheen raha-asioista. Vaimojen katsottiin kuuluvan kodin piiriin, ei julkiseen elämään, mihin kaupankäynti luonnollisesti lukeutui. Vain leskivaimoilla oli mahdollisuus itsenäisyyteen ja juuri leskeysaikana Valpurikin teroitti kyntensä ja otti ensimmäiset askeleensa kohti menestystä.

Elämä Turussa 1500-luvun jälkipuoliskolla ei ollut helppoa kenellekään. Valtakunta kävi lävitse kaksi raskasta sotaa, kruunu peri lisäveroja, linnaleiri rasitti niin porvarien kuin talonpoikienkin taloutta, Kustaa Vaasan pojat riitelivät kruunusta, Turussa puhkesi rutto, tulipalot tuhosivat asutusta pariinkin kertaan ja koettiin ankaria katovuosia.

Kaarnatuuli alkaa kapinakesästä 1563. Kuningas Eerik XIV marssitti joukkonsa Turkuun, piiritti Turun linnan ja vangitsi velipuolensa Suomen herttuan Juhanan vaimoineen. Valpurin ensimmäinen aviomies, porvari Henrik Hannunpoika Innamaa, oli yksi Juhana-herttuan hovihankkijoista ja kuului siten lääninherransa lähipiiriin. Henrik Innamaa putkahtaa asiakirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1549 talottomana pikkukauppiaana. Henrik ei kuitenkaan viihtynyt pitkään rihkamakaupustelijana, sillä jo kaksi vuotta myöhemmin hän omisti sekä talon että laivan ja siitä eteenpäin hän kartutti omaisuuttaan ja esiintyi lähteissä niin raatimiehenä kuin linnaoikeuden jäsenenä.

Kuningas Eerikin suivaannuttua pikkuveljensä omavaltaisuuteen koittivat herttuan suosikeille kovat ajat. Henrik Innamaan elämä päättyi tiettävästi mestauslavalle, sillä häntä ei löydy lähteistä enää herttua Juhanan kukistumisen jälkeen. Henrikin kuoltua Innamaan kauppahuone ryöstettiin ja Valpuri jäi lähes puille paljaille pienen tyttärensä kera.

Mitä sitten tiedämme Valpuri Innamaasta? Ainakin sen, ettei hän jäänyt lannistuneena tuleen makaamaan. Valpurilta kului kahdeksan vuotta urotekoon, jonka onnistumiseen uskoi tuskin kukaan hänen aikalaisistaan.

Jatkuu 6.4.