Karjala 1944 - Neuvostoliiton suurhyökkäys Rajajoelta Ihantalaan

Suomen itsenäisyys oli uhattuna kesäkuussa 1944. Neuvostoliiton käynnistämä suurhyökkäys oli edennyt Viipuriin kymmenessä päivässä, jonka jälkeen Stalin arvioi Suomen taistelutahdon jälleen kerran väärin ja oletti Suomen olevan Viipurin valtauksen jälkeen valmis ehdottomaan antautumiseen. Suomi ei suostunut antautumaan, vaan jatkoi Neuvostoliiton vastaista sotaa Saksan sotilaallisen tuen avulla.

Tuomo Kallioniemi käsittelee kirjassa kevään ja kesäkuun 1944 tapahtumia Venäjän sota-arkiston lähteiden pohjalta. Kirjasta selviää mitä tapahtui neuvostojohdon kulissien takana keväällä Suomen kanssa käytävien rauhanneuvotteluiden aikana, neuvotteluiden päätyttyä tuloksettomina ja sen jälkeen kesäkuussa 1944.

Kirjasta selviää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miksi Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Suomea vastaan Karjalan kannaksella 9.–10.6.1944?

• Miten Leningradin rintaman Karjalan kannaksella olevia joukkoja vahvistettiin salaisilla operaatioilla keväällä 1944 kesäkuun suurhyökkäystä varten?

• Mikä oli Suomen ilmavoimien ja lento-osasto Kuhlmeyn merkitys Suomen torjuntavoitossa Karjalan kannaksella?

• Miten Leningradin armeija tuhosi Rajajoen itäpuolella sijainneen, suomalaisten sotilaiden miehittämän Beloostrovin (Valkeasaaren) miljonääribunkkerin, ja miten kävi teräsbetonikorsua miehittäneille suomalaissotilaille?

• Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliitto vaati Suomelta 23.6.1944 antautumista. Mitkä olisivat olleet Neuvostoliiton kaavailemat ehdottoman antautumisen ehdot?